Pasi Salonen

Eilen maanantaina 14.12. kunnanvaltuustossamme käsiteltiin budjettia. Vihdin kunta, kuten paikallislehtiemme sivuiltakin olemme saaneet lukea, on pahassa talouden syöksykierteessä. Kunnalla on ihan mukavasti rahaa, mutta yleisen taloustilanteen myötä verotulojen määrä ei ole samalla tasolla kuin aiempina vuosina, ja säästössä olevat varat on sitä myöten pian syöty. Tuntuu siltä, että kunnalla ei tällä hetkellä ole kuin kurjuutta kuntalaisille jaettavaksi.

Eilinen kokous venyi lähes kuuden tunnin mittaiseksi, päättyen vasta klo 23:47. Siihen mennessä yleisö lehtereillä oli jo jokseenkin harventunut, mutta oli siellä muutama, jotka jaksoivat istua ja kuunnella koko kokouksen alusta loppuun. Sitkeätä porukkaa.

No mitä siellä päätettiin? Lyhyesti voisi vastata, että suurin osa investoinneista otettiin listalta pois tai lykättiin. Suurimpina ja tärkeimpinä voisi mainita Haimoon koulun ja päiväkodin parannus- sekä Ojakkalan perhekeskuksen investointimäärärahojen lykkäykset. Lisäksi 1-6 -luokkalaisten tuntikehyksistä napattiin 110.000 euroa pois. Jäljelle jäi n. 220.000 euroa, jota ehkä voinee kutsua jonkinlaiseksi torjuntavoitoksi, sillä koko summaakin oli alkuun esitetty poistettavaksi.

Vihti-lisä sen sijaan säilyy kunnassamme ennallaan huolimatta vasemmiston (sdp, vas., vihr.) pyrkimyksistä saattaa kuntalisä tulosidonnaiseksi. Tulosidonnaisuuden haluaminen kuntalisän yhteyteen yllätti hieman, sillä kunnanhallituksessa yksikään ryhmä ei tulosidonnaisuutta ehdottanut, vaan vasemmisto vaati ko. lisän poistamista vain rikkaita perheitä hyödyttävänä etuna. Pidin seuraavan puheen koskien Vihti-lisää, ensimmäisen puheeni valtuustossa ikinä:

—–

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja yleisö

Lasten kotihoidontuen kuntalisää eli niin sanottua Vihti-lisää on pohdittu ensin lakkautettavaksi ja sittemmin tulosidonnaiseksi – säästösyistä, totta kai. Haluan tuoda esille seikkoja, joiden vuoksi Vihti-lisä tulisi mielestämme säilyttää.

Alle kolmevuotiaiden kotihoito on kunnalle useimmiten selvästi päivähoitoa edullisempi vaihtoehto. Jos kunnallisessa päivähoidossa ryhmissä olisi jatkuvasti vapaita paikkoja ja henkilökunta pyörittelisi peukaloitaan, voisi miettiä, kannattaako kunnan tukea lasten kotihoitoa. Vihdissä tilanne ei kuitenkaan ole tämä, vaan päinvastoin päivähoitoon on jonoa ja hoitopaikkaa tarvitsevien lasten määrän merkittävä kasvu merkitsisi uusia, kalliita investointeja.

Jo tehdyt päätökset asumiseen liittyvien kustannusten nostosta, kuten vesimaksut ja kiinteistöverot, iskevät pahiten juuri lapsiperheisiin, niin vuokralla asuviin kuin asuntovelkaisiinkin.

On myös ymmärrettävä se, että työllisyystilanteen ollessa huono on myös sellaisia pienten lasten vanhempia, joilla ei ole työpaikkaa, johon palata perhevapaan jälkeen. Tällöin on kunnantalouden kannalta parasta, jos vanhempi suosiolla jää kotihoidontuelle siihen asti, että nuorin lapsi on kolmivuotias. Nykyisen lainsäädännön puitteissa on mahdollista nostaa työttömyyspäivärahaa ja pitää lapset kunnallisessa päivähoidossa, ja mitä pienempi kotihoidontuki on, sitä houkuttelevampi on tämä vaihtoehto.

Haluamatta moittia kunnallista päivähoitoa, kotihoito on useimmiten pienelle lapselle paras vaihtoehto. Välillisiä säästöjä kotihoidosta tulee muun muassa siitä, että kotihoidossa pienet lapset sairastelevat vähemmän. Tämänhetkinen päivähoitotilanne huomioon ottaen se, että hoitopaikkaa tarvitsevien lasten määrä kasvaa mahdollisimman vähän, on myös päivähoidossa olevien lasten etu. Varhaislapsuuteen kohdistetut säästöt saattavat kostautua. Paljon puhutaan nuorison ongelmista, huostaanotoista ja mielenterveyspalvelujen kuluista. Yrittäkäämme muistaa, että leikki-iässä luodaan pohja myöhemmälle lapsuudelle ja nuoruudelle.

Vihdin Perussuomalaiset kannattaa kunnanhallituksen esitystä säilyttää Vihti-lisä ennallaan.

—–

PerusS-nuoret: Minareettien kieltoa harkittava myös Suomessa

Perussuomalaisten Nuorten mielestä minareettien kieltäminen ei ole uskonnonvapauskysymys, sillä niiden käyttö ei ole edellytys islamilaisen uskon harjoittamiselle. Koraanissa tai muissa islamin pyhissä kirjoituksissa minareetteja ei mainita. Tätä asiaa Suomessa ei ole riittävästi huomioitu.

ETNO:n puheenjohtaja Ritva Viljanen sanoo tiedotteessa (Etnisten suhteiden neuvottelukunta 4.12.2009), että Sveitsissä olisi moskeijoita vain neljä, vaikka maassa on 150 moskeijaa ja neljä minareettia.

Maltillisten arvioiden mukaan Euroopan väestöstä yli 20 prosenttia on muslimeita vuoteen 2050 mennessä (Telegraph 8.8.2009), mutta tämä suhde on jo tosiasia useissa Euroopan kaupungeissa. Poliittisen korrektiuden liekaan itsensä kietonut poliittinen eliitti ei uskalla nostaa tätä demografista tosiasiaa esille, vaikka sillä on demokraattisessa järjestelmässä väistämättömät seuraukset myös valtasuhteille. Poliittisen islamilaisen liikkeen vaatimukset tuskin vähentyvät tulevaisuudessa.

Pidämme minareettikysymystä moniulotteisempana kuin kokoomuslainen sisäministeri Anne Holmlund, jonka mielestä minareetit ovat kaupunkisuunnittelukysymys (Aamulehti 2.12.2009). Uskonnollisen merkityksen puuttuessa minareeteista on tullut osoitus islamilaisen lain vallasta alueella. Minareettien laaja rakentaminen olisi yksi askel kohti Euroopan islamisaatiota.

Iltalehden teettämässä kyselyssä 31 prosenttia suomalaisista kannattaa minareettien kieltoa (Yle 5.12.2009). Sveitsissä 37 prosenttia kannatti kieltoa viikkoa ennen äänestystä, mutta lopulta 57 prosenttia äänesti sen puolesta. Helsingin Sanomien Nettikyselyssä 62 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että minareettien kieltäminen on järkevää (HS 30.11.2009). Vastanneita oli yli 12 000.

Perussuomalaiset Nuoret uskovat, että neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä enemmistö suomalaisista olisi kiellon kannalla. Perussuomalaiset Nuoret kannattavat Suomessa uskonnonvapautta, mutta uusien minareettien rakentamisen kieltämistä olisi näillä perusteilla harkittava.

Minareettikysymys tulee ratkaista demokraattisesti ennen kuin ensimmäistäkään varsinaista minareettia rakennetaan Suomeen. Suomi on osa Eurooppaa eikä siten immuuni maanosan ilmiöille.

Suomi ja arktiset alueet -täysistuntokeskustelussa eduskunnassa Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron piti kansanedustaja Pentti Oinonen.

RAUTATIE JÄÄMERELLE

Arktisten alueiden merkitys Suomelle kasvaa lähitulevaisuudessa huomattavasti. Tähän ulkoasiainvaliokunnan näkemykseen on helppo yhtyä, sillä tiedämme maapallon pohjoisten alueiden olevan parhaillaan ympäristöllisessä, taloudellisessa ja geopoliittisessa muutostilassa. Etenkin arktisten alueiden luonnonvarat – öljy, kaasu, mineraalit, metsät, kalat – ovat valtioiden kiinnostuksen kohteina.

Toisaalta valtiollisten toimijoiden lisäksi arktisista alueista ovat kiinnostuneita yksityiset. Alueen luonto – kuten Suomen Lappi – tarjoaa monenlaisia elämyksiä: patikointia, virkistyskalastusta jne. Matkailutuloista hyötyvät myös paikalliset asukkaat.

MUKANA YHTEISTYÖSSÄ

Perussuomalaisten mielestä on Suomen etujen mukaista, että maamme arktisen politiikan tavoitteet ja voimavarat määritellään selkeästi, kuten valiokunta esittää, ja että kehitämme edelleen arktista osaamistamme esimerkiksi jäänmurtajien osalta ja olemme mukana tiivistyvässä kansainvälisessä arktisyhteistyössä.

Luonnonvarojen hyödyntämisessä on saatava aikaan sellainen kansainvälinen yhteistyö, jossa arktisten alueiden ympäristöarvot otetaan huomioon ja jossa alueista ei synny samanlaista rauhatonta ongelmapesäkettä kuin esimerkiksi Lähi-idästä. Hyötyä on jaettava ennen muuta alueella asuvalle väestölle, joka suurelta osin on alkuperäiskansoja.

RAUTATIE KESKI- JA POHJOIS-LAPPIIN

Jäämeren jään sulaminen tulee epäilemättä vilkastuttamaan pohjoista merenkulkua. Suomen on vastattava tähän mahdollisuuteen esimerkiksi rakentamalla Lappiin rautatie Rovaniemeltä Sodankylään ja sieltä edelleen Ivalon ja Inarin kautta Jäämerelle. Ajatus ei ole uusi, vaan se on ollut takavuosina esillä, mutta unohtunut sittemmin. On kulunut sata vuotta ensimmäisen junan saapumisesta Rovaniemelle, on korkea aika jatkaa rataa pohjoisemmaksi!

Arktisten alueiden painoarvon kasvu tarjoaa mahdollisuuksia Lapin ja koko Suomen elinkeinoelämälle. Perussuomalaisten mielestä näihin mahdollisuuksiin on syytä tarttua jo koko maan asuttuna pitämisen kannalta katsottuna.

Eduskunnan keskustelu Itämeren kaasuputkihankkeesta

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner

KAASUPUTKI JA KANSALLISET EDUT

Nord Stream -yhtiön kaasuputkihanke on suunnitteluvaiheessaan herättänyt paitsi huolta ympäristöstä, myös energiaturvallisuuteen ja Venäjä-politiikkaan liittyviä sangen aiheellisia kysymyksiä.

Venäjältä Saksaan kulkeva kaasuputki on toteutuessaan suurin ihmisen koskaan Itämereen tekemä rakenne. Ympäristöriskit ovat suurimmillaan putken rakentamisvaiheessa, minkä jälkeen sen vakuutetaan kuormittavan luontoa vain vähäisessä määrin.

Pieniinkin haittavaikutuksiin tulee kuitenkin suhtautua vakavasti, etenkin kun tiedämme, kuinka huono Itämeren tila on jo ennestään. Ympäristön kannalta putken rakentaminen veden alle on kuitenkin ilmeisesti parempi ratkaisu kuin rakentaminen maalle.

Baltian maat ja Suomi eivät hyödy kaasuputkesta taloudellisesti, mutta mahdolliset haittavaikutukset koituvat meidän osaksemme.

Perussuomalaisten mielestä voidaan hyvällä syyllä kysyä, täytyykö Suomen auliisti ja korvauksetta sallia Venäjän rakentaa talousvyöhykkeellemme, kuten pääministerimme on lupaillut Venäjän valtion edustajille. Omia kansallisia etujamme saa ja tulee puolustaa.

Nyt olisi hyvä tilaisuus edellyttää, että Venäjä sitoutuisi kansainvälistä luottamusta lisääviin yhteisiin pelisääntöihin ja esimerkiksi rakentamaan valmiiksi Pietarin ja Kaliningradin jätevesipuhdistamot.

Kaasuputki tulee kulkemaan Suomen talousvyöhykkeellä aluevesirajamme läheisyydessä, ja putken suojaamisesta vastaa Venäjän Itämeren laivasto. Jos kaasuputki rakennetaan, mitä mieltä arvoisa pääministeri on siitä, että Venäjän merivoimien liikehdintä aluevesillämme kasvaa?

Meillä Vihdissä uusintavaalit lähenevät. Ennakkoäänestys alkaa huomenna keskiviikkona 26.8., ja jatkuu tiistaihin syyskuun ensimmäiselle päivälle. Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 6.9.2009.

Paikallislehtemme Luoteis-Uusimaa ja Vihdin Uutiset ovat lähestyneet ehdokkaita asettaneita ryhmiä. Lehdet tekevät juttusarjaa kunnan asioista ja siitä, mitä mieltä eri ryhmittymät näistä asioista ovat. Tässä keskityn nyt vain Luoteis-Uusimaan juttusarjaan, joka sisältää seitsemän (A-G) kohtaa, joissa kaikissa on kaksi kysymystä. Lehti on rajannut vastausten pituuden yhteensä 500 merkkiin/aihe (myös välimerkit ja sanavälit lasketaan).

Seitsemän aihealuetta vastauksinemme tässä, olkaa hyvät:

 

A Terveydenhoito

1.)Onko perusturvan kuntayhtymä Karviainen toiminut odotuksien mukaan? Missä Karviaisen toiminnoissa on ongelmia ja mitä niille pitäisi tehdä?

– Karviaisen luvattiin tuovan säästöjä, mutta toistaiseksi tällaisesta ei ole todisteita. Karviainen on jäänyt kuntalaisen näkökulmasta etäiseksi. Hallinnolliset seikat tulisi selkeyttää raportointi- ja seurantavelvoitteineen,  ja jakaa tietoa kuntalaisille aktiivisemmin.

2.) Pitäisikö Nummelan terveysasemalle palauttaa ilta- ja viikonloppupäivystys? Koska se voisi tapahtua?

– Ilta- ja viikonloppupäivystys on saatava takaisin Nummelaan mahdollisimman pian. Palvelut ihmisten luo.

 

B Lasten päivähoito

1.) Vihdin kunnalla on lähivuosina tarve usean uuden päiväkodin rakentamiseen (kirkonkylä, Haimoo, Ojakkala, Otalammen laajennus…). Onko kunnalla varaa toteuttaa tätä pitkää investointilistaa? Mitkä kolme päiväkotia ovat kiireellisimmät ja minä vuosina ne tulisi rakentaa? Voidaanko päivähoitopaikkojen tarvetta jotenkin vähentää?

– Vihdin Perussuomalaiset kannattaa lasten päivähoidon ja koulunkäynnin järjestämistä mahdollisimman lähellä kotia. Ainakin Haimoon ja kirkonkylän päiväkotien rakentaminen on kiireellistä. Lasten hoitamista kotona tulee tukea nykyistä enemmän.

2.) Kannattaako puolueenne Vihti-lisän maksamista? Lyhyt perustelu vastaukseen. Minkä suuruisena ja minkä ikäisille Vihti-lisää pitäisi myöntää?

– Vihdin Perussuomalaiset kannattaa Vihti-lisän maksamista. Nykyinen 200 euron summa tulisi maksaa kolmen vuoden ikään asti. Myös äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana tulisi maksaa Vihti-lisä, jos kotona hoidetaan vauvan lisäksi leikki-ikäistä sisarusta.

 

C Koulut

1.) Palveluverkkoselvityksen mukaan opetuksen hinta eri vihtiläiskouluissa vaihtelee suuresti. Mitä tilanteelle pitäisi tehdä, jotta kunnan opetuskustannukset pysyivät kurissa?

– Opetuksen hinta määräytyy ja painottuu eri kouluissa hieman eri tavalla. Opetuskustannukset, niin kuin muidenkin alojen ja organisaatioiden kustannukset, pysyvät kurissa tiukan tasapainottamisohjelman avulla.

On myös hyvä muistaa, että halpa ei aina ole parasta; esim. kokeneimpien opettajien palkat ovat korkeimmat.

2.) Mitä Vihdin kouluverkolle pitäisi tehdä? Minkä kokoisia ja millaisia kouluja tulisi rakentaa, jotta kiinteistökustannukset olisivat siedettävät ja jotta kouluolot edesauttaisivat lasten tasapainoista kehitystä?

– Vihdin Perussuomalaiset kannattaa kyläkoulujen säilyttämistä. Pienet lähikoulut ovat ennen kaikkea lasten etu.

 

D Elinkeino ja Ideapark

1.) Vihdistä on 2000-luvulla kadonnut yli 700 teollista työpaikkaa ja työpaikkojen omavaraisuusaste on laskenut 62 prosenttiin yli 70 prosentista. Mitä konkreettista Vihdissä pitäisi tehdä, jotta Vihtiin saataisiin uusia teollisuus- ja palvelualan työpaikkoja?

– Tämä on valtiontalouden tilanne huomioon ottaen suuri haaste.  On harrastettava aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja tultava näkyväksi koko Uudellamaalla ja laajemminkin. Järkevä kunnallinen aluepolitiikka tulee maatalouselinkeinoa. Valtatie 25:n kehitystyötä ei tule unohtaa.

2.) Huhmarin Ideapark toisi toteutuessaan Vihtiin 1 500 uutta työpaikkaa. Miten puolueenne mielestä Vihdin pitäisi toimia, jotta hanke toteutuisi mahdollisimman pian?

– Vihti on jo toiminut aktiivisesti Ideaparkin toteutumisen puolesta, mutta asia on jäänyt kokoomuslaisen ministerin pöydälle hautumaan. On jatkettava painostamista. Alue sopisi kauppakeskukselle, ja Vihti tarvitsee siitä saatavia välittömiä ja välillisiä verotuloja.

 

E Liikennekysymykset

1.) Miten puolueenne suhtautuu Espoo-Nummela-Lohja –junaradan rakentamiseen? Miten Vihti voisi hankkeen toteutumista jouduttaa?

– Länsirata on yksi Suomen tärkeimmistä liikennehankkeista lähitulevaisuudessa. Sen tuomat muutokset pk-seudun kehyskuntien liikennejärjestelyihin ja kasvumahdollisuuksiin ovat niin merkittävät, että hankkeen tulisi toteutua mahdollisimman pian. Hankkeen edistäminen kaipaisi laajempaa keskustelua paikallistasolla, ja sen myötä tahtoa päättäjien keskuudessa.

2.) Miten puolueenne mielestä ruuhkautuvan Nummelan liikenne pitäisi tulevaisuudessa järjestää?

– Nummelan liikenteestä on tullut ruuhkainen Nummelaan rakennettujen kahden kauppakeskuksen ja jatkuvan kasvun myötä. Nummela kaipaisi muutamaa lisätieosuutta, esim. keskustan länsipuolelle yhden liitännän Asemantieltä suoraan Prisman kulmille sekä pääsyn Porintieltä suoraan Lankilaan ja Ojakkalaan ilman kiertämistä.

 

F Talouskysymykset

1.) Vihdin taloustilanne on tukala. Pitäisikö Vihdin veroprosenttia nostaa? Lyhyt perustelu vastaukseen.

– Tämä on yksi vaihtoehto, jos peruspalvelujen laatu uhkaa vaarantua. Vihdin veroprosentti on kuitenkin jo nykyisellään melko korkea, joten aivan kevyin perustein tätä ei tulisi tehdä. Kunnan houkuttelevuutta ajatellen jonkinasteinen vertailu muihin kuntiin on välttämätöntä.

2.) Pitäisikö kunnan eri palveluista perimiä maksuja nostaa? Lyhyt perustelu vastaukseen.

– Yleisen kustannustason noustessa palvelumaksujen hintoja on syytä tarkistaa. Tällä hetkellä emme kuitenkaan kajoaisi peruspalvelujen hintoihin. Kuntalaisella tulee esim. olla oikeus edullisiin terveyskeskuskäynteihin.

 

G Vihdin kasvu ja imago

1.) Vihdin asukasluku on viime vuosina kasvanut noin 1,5 - 2,4 prosentilla vuodessa. Mikä on sopiva kasvuprosentti? Miksi?

– Vihdin väestönkasvu on ollut liian nopeaa, palveluja ei ole pystytty kehittämään riittävän tehokkaasti.

Verotulot eivät nyt, taloudellisesti huonona aikana ja työttömyyden kasvaessa, tule kasvamaan odotetusti väestömäärän kasvuun nähden. Pidämme n. prosentin kasvua sopivana.

2.) Mitä on Vihdin tärkein imagotekijä? Puuttuuko Vihdistä jotakin, joka toisi hyvää imagoa, tuloja ja asukkaita?

– Vihdissä on paljon hyviä tekijöitä: luonnon läheisyys, turvallisuus, rauhallisuus ja taajama-alueiden siisteys, muutama mainitaksemme. Nämä haluamme säilyttää. Vastaavasti matkailua ja kunnan mainostamista ed. mainituilla arvoilla tulisi edistää.

 

Siinä kaikki aihealueet vastauksinemme. Muistakaa äänestyspäivänä 6.9. nrot 80-83. Etenkin nro 83.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro tänään eduskunnassa

Valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiaa koskevan selonteon lähetekeskustelussa kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner:

KOTIMAISEN ENERGIAN PUOLESTA

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää positiivisena sitä, että hallitusohjelman mukaisesti on nyt tuotu eduskunnan käsittelyyn selonteko ilmasto- ja energiastrategiasta.

Edellisen vuonna 2005 eduskunnalle annetun selonteon jälkeen ovat esimerkiksi kansainväliset ja EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet ja velvoitteet siinä määrin muuttuneet, että aihepiiriä on jälleen syytä käsitellä tässäkin salissa; kuitenkin asettamalla arkijärki EU-byrokratian edelle.

Kun ilmasto- ja energiapolitiikkaa ajatellaan globaalilla tasolla, Suomen merkitys päästöjen tuottajana ja energian käyttäjänä on varsin vähäinen. Suomella voi kuitenkin olla kansainvälisellä kentällä tärkeä rooli ympäristöystävällisen teknologian kehittäjänä ja esimerkillisenä ympäristötekojen toteuttajana.

KAIKKI MUKAAN

Suomi voi myös omalta osaltaan olla mukana edistämässä kansainvälistä työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Meidän tulee olla aktiivisesti kannustamassa mahdollisimman monia valtioita liittymään yhteisiin ilmastotalkoisiin.

Erityisesti kehitysmaat, joiden päästöt ovat jatkuvasti nopeassa kasvussa, tulisi saada mukaan puhtaamman tulevaisuuden rakentamiseen. On myös ehdottoman tärkeää, että joukkoon liittyvät esimerkiksi Yhdysvallat, Kiina, Intia, Brasilia ja Venäjä.

UUSIUTUVA ENERGIA

Hallituksen tavoitteet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, säästää energiaa ja saavuttaa omavaraisuus sähköntuotannossa ovat Perussuomalaisten mielestä kannatettavia. Jos näihin tavoitteisiin kuitenkin pyritään vain ydinvoimakapasiteetin lisäämisellä, vaarana on, että resursseja ei ohjata riittävästi uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen.

Mielestämme uusiutuvien energiamuotojen osuutta on kasvatettava huomattavasti nykyisestä. Varsinkin tutkimustoimintaan tulee keskittyä, jotta tavoitteet uusiutuvan energian osuudesta saadaan toteutettua. Uusiutuvan energian tuotannon kehittämisessä on myös tärkeää, että se toteutetaan riittävässä valtion ohjauksessa.

METSÄHAKE KÄYTTÖÖN

Kuten selonteossakin todetaan, riippuu uusiutuvan energian osuus Suomen energiankulutuksesta olennaisesti mahdollisuudesta hyödyntää metsäteollisuuden prosessien sivutuotteita energiantuotannossa. Lisäksi runsaista metsistämme voidaan uusiutuvana energiana hyödyntää metsähaketta.

Eduskunta on vuonna 2002 ydinvoimalapäätöksen yhteydessä edellyttänyt toimia energiapuun käytön tehostamiseksi. Valitettavasti toimet ovat jääneet suurelta osin toteuttamatta, ja nyt selonteossa hakkeen käytön lisäämistä energiantuotannossa jälleen lupaillaan. Jokohan nyt Keskustan lupaukset toteutuvat? Perussuomalaiset edellyttävät, että metsähake saadaan vihdoin paremmin hyödynnettyä.

TURVE ON RESURSSI

Myös tuulivoimaa tarvitaan lisää, ja vesivoiman käyttöä on tehostettava. Lisäksi biomassa- ja biokaasuenergiaa tulee hyödyntää nykyistä enemmän. Erilaisten pienvoimaloiden toimintaa tulisi valtion toimesta tukea. Myös turvetta tulee pitää yhtenä energian tuotannossa hyödynnettävänä mahdollisuutena, ja onkin hyvä, ettei hallituksen strategiassa sen käyttöä täysin tyrmätä. Turve on resurssi, ei rikos.

Alueellinen energiatalous on tulevaisuudessa avainasemassa ja sen on oltava jatkuvan panostuksen kohteena. Lähes kaiken jätemateriaalin kierrätys ja hyödyntäminen energiana on mahdollista, jos vain tahtoa löytyy.

ASUNTOJEN ENERGIATEHOKKUUS

Suomen kaltaisessa maassa asuntojen energiatehokkuus on tärkeässä roolissa silloin, kun pyritään puhtaaseen ja kestävään kulutukseen. Uudisrakentamisessa valtion tulee ohjata rakentamista energia- ja ilmastostrategian näkökulmasta, ja kansalaisia tulee kannustaa vapaaehtoisin toimin olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen.

Erityisesti kaupunkien lähiöissä sijaitsevien kerrostalojen korjausrakentamisella voitaisiin säästää lämmitysenergiaa. Korjausrakentamiselle olisikin juuri nyt otollinen hetki myös työllistämisen kannalta.

TOIMIVA JOUKKOLIIKENNE

Tarve tiiviiseen kaupunkirakentamiseen on ollut viime aikoina usein esillä julkisessa keskustelussa. Järkevä yhdyskuntasuunnittelu onkin kaupunkimaisessa ympäristössä tärkeää, jotta voidaan esimerkiksi toteuttaa toimivat julkisen liikenteen yhteydet kotien, työpaikkojen ja palveluiden välillä.

Toimiva joukkoliikenne on kaupunkiympäristön hyvinvoinnin kulmakivi, ja sen kehittämiseen ja lisäämiseen on suunnattava riittävästi resursseja. On tärkeää, että ihmisille tarjotaan aidosti houkuttelevia vaihtoehtoja yksityisautoilulle.

EI RUUHKAMAKSUILLE

Ruuhkamaksut ovat nykymalleilla vain silkkaa rahastusta, emmekä niitä hyväksy. Perussuomalaiset haluavat myös muistuttaa, että Suomi on harvaan asuttu maa, jossa kaikki eivät voi kulkea raiteilla tai ratkaisevasti vähentää yksityisautoiluaan. Nämä realiteetit täytyy muistaa liikenteen energiatehokkuus- ja päästöjen vähentämistavoitteita suunniteltaessa.

Syrjäseutujen joukkoliikenteen toimintaedellytykset tulee turvata ja vähäpäästöisten teknologioiden ja biopolttoaineiden käyttöönottoa on tuettava. Esimerkiksi jätevesiuudistus tulee jo rasittamaan taloudellisesti ennestäänkin tiukoilla olevia syrjäseutujen asukkaita, eikä heille pidä asettaa kohtuuttomia lisävelvoitteita ympäristönsuojelun nimissä.

ARJEN VALINNAT

Yksilötasolla pienetkin arjen valinnat ovat merkityksellisiä. Ilmaston ja ympäristön hyvinvointia voi edistää mm. suosimalla julkista liikennettä ja kimppakyytejä, lajittelemalla jätteet, kierrättämällä, kompostoimalla ja välttämällä turhaa kulutusta.

Ympäristön kannalta hyvät valinnat tulee tehdä ihmisille riittävän helpoiksi; esimerkiksi lasia ja metallia kyllä viedään keräykseen, kunhan vain keräysastiat löytyvät tarpeeksi läheltä jokaista kotia.

Myös yleisellä asenneilmapiirillä on suuri merkitys ihmisten valintoihin. On tärkeää, että kestävän kehityksen mukaiseen elämään kannustetaan ja opetetaan jo päiväkodeissa ja kouluissa. Myös yrityksiä on kannustettava toimimaan ympäristöystävällisesti. Tuotteita ja palveluita tulisi kehittää vähemmän jätteitä tuottaviksi.

VASTUU KUULUU JOKAISELLE

Perussuomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista ongelmista, kuten lisääntyneistä luonnonkatastrofeista ja kehitysmaita uhkaavasta vesipulasta. Muutos näkyy myös lähempänä meitä esimerkiksi Itämeren alueen ilmaston lämpenemisenä.

Hallituksella on nyt edessään vaativa tehtävä ohjata lainsäädännön sekä muiden keinojen avulla energian säästämistä ja haitallisten päästöjen vähentämistä. Olennaisinta näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on uusiutuvien energiamuotojen kuten aurinko-, tuuli- ja vesivoiman käyttöönoton tukeminen. Unohtaa ei sovi myöskään metsähakkeen, uusien lämmitysmuotojen sekä bioenergian ja -polttoaineiden tarjoamia mahdollisuuksia.

Vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä kuuluu jokaiselle meistä. Meillä ei ole varaa olla toimimatta, mutta yksittäistä kansalaista ei saa asettaa kaiken maksumieheksi.