Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro 24.11.2009 eduskunnassa
Hallituksen selonteko kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta
Kansanedustaja Pietari Jääskeläinen
VALTA TAKAISIN VALTUUSTOILLE
Viime hallituskaudella keskustan ja Sdp:n lanseeraama Kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-hanke on edennyt arviointivaiheeseen. Kuntaliitoksia on tehtailtu ympäri Suomen. Osassa liitoskuntia on järjestetty neuvoa-antavia kansanäänestyksiä tai kuntalaiskyselyitä, kuten Perussuomalaiset ovat vaatineet. Osassa valtuustot ovat juntanneet liitokset läpi kuntalaisilta kyselemättä.
Paras-hankkeessa on liiaksi keskitytty kuntaliitosten toteuttamiseen. Keskeistä kansalaisten kannalta kuitenkin on, että kohtuuhintaisten ja laadukkaiden palvelujen saatavuus turvataan mahdollisimman lähellä asukkaita. On hyviä esimerkkejä siitä, että pienikin kunta pystyy tehokkaasti ja laadukkaasti tarjoamaan asukkailleen heidän tarvitsemansa hyvinvointipalvelut. Hyvin usein kuntaliitosten myötä sekä lähipalvelut että lähidemokratia katoavat.
Paras-hankkeen vaatimukseen, jonka mukaan yhteisen perusterveydenhuollon piirissä on alueellisesti oltava n. 20 000 asukasta, on vastattu hyvin pitkälle tekemällä kuntaliitosten lisäksi perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueita. On valittu joko kuntayhtymämalli tai isäntäkuntamalli. Kaunis tarkoitus, ainakin puheen tasolla, on ollut turvata kuntalaisten peruspalvelut.
Tosiasia kuitenkin on, että maahamme on kolme suurimman puolueen hallitessa, Rkp:n ja vihreiden myötävaikutuksella, luotu systeemi, jossa kuntalaiset eivät enää pysty samaan tapaan kuin aikaisemmin paikantamaan, kuka tai ketkä ovat vastuussa mistäkin päätöksestä, joka heitä koskettaa. Suuruuden ekonomia perustuu juuri tähän vallan kasvottomuuteen: On helpompi karsia palveluita tai ainakin niiden suhteellista määrää, viemällä päätöksenteko kauemmaksi palveluiden käyttäjistä. Palveluiden olemassaolo niin ehkä turvataan, mutta käytännössä palvelutarjonta heikkenee.
Kunnissa päätetään näinä aikoina ensi vuoden budjeteista. Tunnelmat ovat synkät, sillä lama iskee ensi vuonna kuntiin vielä nykyistäkin tiukemmin. Valtaosa kunnista joutuu nostamaan tulo- ja kiinteistöveroja sekä muita maksuja, velkaantumaan entisestään ja tästä huolimatta heikentämään palvelutasoa. Valtiovallalta ei ole tippunut kunnille kuin murusia, mitä lisärahaan tulee. Kun on ollut kyse uusista kuntia velvoittavista palveluista tai toimintatavoista, silloin kyllä valtiovalta on muistanut kuntia – niin että tuntuu!
Kuntien tehtäviä on 90-luvulta lähtien lisätty ja samaan aikaan kuntien valtionrahoitusosuuksia on leikattu miljardien eurojen edestä. Tämä velvoitteiden sälyttäminen ja valtion rahoituksen heikentäminen ovat olleet omiaan ajamaan kuntia kohti laajempia hallintomalleja. Kyse on ollut tietoisesta lähidemokratian näivettämisestä.
Perussuomalaisten mielestä on väärää politiikkaa, että maahamme muodostetaan hallinnollisia tilkkutäkkejä, kuten Paras-hankkeen seurauksena on tehty. Kuntien valtuustoilta on monissa tapauksissa kadonnut jopa yli puolet vallasta ylikunnallisille hallintoelimille, kuten tilaajalautakunnille. Näissä saattaa pahimmissa tapauksissa olla edustettuna vaikkapa vain yksi tai kaksi puoluetta, kun taas kuntien valtuustoissa on useimmiten edustettuina huomattavasti suurempi määrä puolueita. Käytännössä vastuun päätöksistä kantavat kuitenkin kaikki puolueet, olipa niillä sitten edustajia palveluita tilaavassa lautakunnassa tai ei.
Herääkin kysymys, voiko valtuusto halutessaan ja kuntien yhteisestä tilaajalautakunnasta piittaamatta tilata omille kuntalaisilleen suhteessa enemmän palveluita kuin toisen samaan yhteistoiminta-alueeseen kuuluva kunta on tilannut? Nykyisen hallituksen iltakoulun linjauksen mukaan ei, sillä palvelut tulee järjestää yhteistoiminta-alueella yhdenvertaisesti.
Kysymys on erityisen ajankohtainen, kun otetaan huomioon, että hallitus haluaa kaikkien alle 20 000 hengen kuntien siirtävän sosiaalipalveluistaankin päättämisen yhteistoiminta-alueille, joiden edustajia ei valita demokraattisissa vaaleissa vaan erinäisten kulisseissa tapahtuvien neuvotteluiden seurauksena. Jos kunta siirron sijaan pitää päätösvallan sosiaalipalveluista, kuten vanhuspalveluista itsellään, voi kunta niin halutessaan taata oman kuntansa alueella vaikkapa laitospaikan sitä tarvitsevalle vanhukselle riippumatta siitä, takaako samaan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen kuuluva toinen kunta samantasoiselle vanhukselle laitospaikkaa.
Jos sosiaalipalveluidenkin järjestämisvastuu siirretään yhteistoiminta-alueelle, samalla yhteistoiminta-alueeseen kuuluvalta kunnalta ja kansan valitsemalta valtuustolta katoaa valta päättää, kuka on oikeutettu laitoshoitoon kunnassa. Näin on selonteon mukaan monin paikoin jo tehty ja tähän hallitus kuntia kannustaa. Kokonaisuudessaan tällainen käytäntö tarkoittaa sitä, että palvelutaso kunnissa tulee määräytymään alueellisesti palvelutasoltaan heikoimman kunnan mukaan.
Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten mielestä vanhat puolueet ovat asettaneet kansan selkä seinää vasten: Pienten kuntien on ollut tehtävä joko kohtuuttoman suurilta tuntuvia kuntaliitoksia, liityttävä mahdollisesti merkittävästi suurempaan kuntaan, tai heikennettävä oleellisesti kuntademokratiaansa synnyttämällä al ueelle hallinnollinen tilkkutäkki, yhteistoiminta-alue.
Suuruuden ekonomia pohjautuu lähtökohdiltaan ajatteluun, jossa merkittävimpien vallanpitäjien uskotaan tietävän parhaiten, mitä kansa haluaa. Perussuomalaisten mielestä kansalaiset itse tietävät parhaiten omat tarpeensa ja siksi näemme valitettavana kehityksen, jossa vahvistetaan ylhäältäpäin tapahtuvaa ohjausta ja jossa ei anneta samanlaista ääntä ruohonjuuritasolle kuin ennen. Kyse on elitistisestä demokratiasta, ollaan matkalla kohti yhä harvempien valtaa ja yhä kasvottomampaa vallankäyttöä.
Selonteon väläytykset yhä uusien osa-alueiden alueellistamisesta kertovat omaa karua kieltään siitä, miten tätä järkyttävää uudistusta viedään eteenpäin hivuttamalla. Kun yksi päätöksenteon ja palveluiden osa-alue alueellistetaan, kohta vaaditaan jo seuraavankin, kyseiseen osa-alueeseen kiinteästi liittyvän, osa-alueen alueellistamista. Perussuomalaiset eivät tule tätä kehitystä katsomaan hyvällä. Mielestämme nyt on viimeinen hetki pelastaa se, mitä kuntademokratiasta vielä pelastettavissa on. On syytä painaa jarrua ennen kuin mennään metsään ja pahasti.
Tähän mennessä on tullut selväksi, että kaikki suurimmat puolueet ovat vallitsevan keskittämis- ja kuntaliitospolitiikan kannalla. Yllättävää on, että kuntapuolueeksi itseään mainostava keskusta on jo kahdessa maan hallituksessa peräkkäin ja omien kuntaministereidensä myötävaikutuksella ajanut kuntapäätöksenteon alueellistamista eli etäännyttämistä kuntalaisista.
Toimikoon tämä selonteko ja siitä käytävä keskustelu avaajana tarpeelliselle mielipiteiden vaihdolle seuraaviakin eduskuntavaaleja silmällä pitäen. Jos se on avointa ja rehellistä, uskoaksemme johtopäätöksenä tulee olemaan hallituksen selonteon loppuosassa väläytetty mahdollisuus palauttaa valta yhteistoiminta-alueilta takaisin valtuustoille.
